Kuvat ja tarinat ovat luonteva tapa hahmottaa maailmaa. Ne herättävät tunnetta – ja toimintaa. Jotta yhteiskunnallisen vaikuttavuuden todentaminen johtaisi kohti vaikuttavampaa johtamista ja kehittämistä – parempia päätöksiä – onkin luontevaa pohtia, kannattaisiko vaikuttavuudesta kertovaa tulosdataa ja vaikuttavuusraportteja visualisoida, ja vaikuttavuudesta kertoa tarina.
Tarinan voima
Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ajatellaan ja sen eteen työskennellään tänä päivänä jo paljon. Yhä suurempi osa yrityksistä ja yhteisöistä on kiinnostunut yhteiskunnallisen vaikuttavuuden johtamisesta. Trendi on yhdenmukainen myös yksilöiden elämässä: niiden ihmisten osuus, jotka kokevat, että vastuullisuus on tärkeää, on neljässä vuodessa kasvanut 20 %, ollen nykyään jo lähes 90% suomalaisista. Viestintätoimistot ovat tänä päivänä vastuullisuustoimistoja ja jokaisella arvonsa tuntevalla suuryritykselläkin on yhteiskunnallinen missio.
Tarinatalous kukoistaa. Kun viesti vastuullisuudesta ei ole enää erottautumistekijä, keskiöön nousee kysymys siitä, kenen tarina on totta. sportclub-nadezhda.ru kirjoittaa aikidosta.
Me ihmiset olemme alkaneet selittää maailmaa tarinoiden avulla jo kauan ennen tieteellistä ajattelun leviämistä. Aivomme haluavat vielä tänäkin päivänä kytkeä elämän yksittäisiä tosiasioita toisiinsa, täydentäen niitä – usein huomaamattamme – loogisiksi, elämää selittäviksi tarinoiksi mielessämme. Lisäksi suurin osa ihmisistä omaksuu visuaalisiksi kuviksi tiiviistettyä tietoa helpommin kuin pelkkää tekstiä. Kuvat ja tarinat ovat siis meille luonteva tapa hahmottaa maailmaa. Ne herättävät tunnetta – ja toimintaa.
Jotta tarina ei kätkisi todellisuutta vaan kertoisi avoimesti ja rehellisesti toiminnan vaikuttavuudesta, lähdetään liikkeelle datasta.
Data synnyttää tarinaa
Vaikuttavuudesta kertominen on parhaimmillaan datatarinankerrontaa. Kertomus sisältää systemaattisesti kerättyä dataa vaikuttavuusketjun eri osiin, niin että osat kiinnittyvät tiiviisti toisiinsa. Kukin osa tarvitsee tuekseen riittävän määrän uskottavaa dataa eri lähteistä, eikä yksi osa voi olla toista ohuempi. Ketju on siis yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.
Vaikuttavuustarina lähtee liikkeelle tarpeen määrittelystä. Vaikuttavuustoimijan tarinassa keskeisin hahmo on se yhteiskunnallinen ja asiakkaan tarve, johon toiminnalla vastataan. Tietoisuus tästä tarpeesta kulkee läpi tarinan, sillä vaikuttavuutta arvioidaan aina suhteessa tarpeeseen. Tarve – ja siihen vastaaminen – kiteyttää myös tarinan draaman kaaren.
Kysymys siis kuuluu: mihin yhteiskunnalliseen ja asiakkaiden tarpeeseen vastaamme? Miten voimme ymmärtää yhteiskunnan ja asiakkaiden tarvetta paremmin? Mitä dataa tarvitsemme vielä lisää?
Tarina kulkee jotakin toivomaamme tulevaisuudentilaa kohden. Mikä on visiomme siitä, millainen yhteiskunta ja asiakkaan elämä on, kun vaikuttavuustyömme on tehty? Millaisia tavoitteita asetamme muutoksille, jotka vievät kohti tuota visiota?
Tarinan tapahtumat ovat niitä toimenpiteitä, joilla tunnistettuun tarpeeseen vastataan. Olennaista on kysyä, miten pääsemme tavoitteeseemme. Mitä ovat ne toimenpiteet, joiden vaikuttavuus on suurin? Mitä tietoa tarvitsemme, jotta voimme vastata tähän kysymykseen?
Lopputulema pääsee tarinassa myös testiin – ja se on aina suhteessa tarpeeseen ja visioon. Missä olemme onnistuneet? Millaisen datan avulla todennamme, että toimenpiteemme tuottavat tuloksia ja vaikuttavuutta? Entä mitä tapahtuu tarinan jälkeen: mihin olemme seuraavaksi menossa?
Data herää eloon, kun tieto tiivistetään, ja visualisoidaan. Ja siitä kerrotaan tarina.
Datadraamaa
Tämän päivän todellisuutta monissa organisaatioissa voisi kuitenkin kutsua jopa datadraamaksi. Yllättävän usein toiminnan yhteiskunnallista tarvetta ei ole organisaatioissa riittävästi pohdittu. Toiminnan kohderyhmiä ei juuri ole mietitty, eikä potentiaalista kohderyhmän kokoa hahmotettu.
Vaikutustietoa kyllä kerätään, mutta ei kenties tiedetä, mitä mahdolliset vaikutukset tarkoittavat isossa kuvassa. Vaikuttavuutta ei ole mallinnettu. Arvioinnit ovat pistemäisiä ja muutoksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta kerätty data jää helposti analysoimatta ja tiivistämättä tiedoksi ja selkeiksi viesteiksi – saati sitten ymmärrykseksi. Kokonaisuus on usein jäsentymätön, eikä data muodosta selkeää tarinaa vaikuttavuudesta.
Ymmärrys, vahva tunne – ja usein myös datan hyödyntämiseen pohjaava toiminta jää syntymättä.
Maailma ansaitsee vaikuttavuustarinoita, jotka ovat totta
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnin ja todentamisen keskeinen tehtävä on kehittää organisaation toimintaa yhä vaikuttavammaksi. Tutkimuksen mukaan vain 13% yrityksen johdosta ja vain pari prosenttia työntekijöistä tuntee ja ymmärtää organisaation strategian. Strategioita vaivaa kapulakielisyys ja epäselvyys. Jos strategiaa ei ymmärrä, ei sitä voi toteuttaa.
Miten tulosdata ja vaikuttavuusraportit saadaan sitten osaksi organisaation johtamista ja viestintää? Niin, että sen avulla voidaan tehdä myös aidosti parempia päätöksiä?
Vaikuttavuusdatan visualisointi ja vaikuttavuustarinan kertominen voivat auttaa. Vaikuttavuustarinaan nojaava vaikuttavuusviestintä tekee organisaation strategian ja siinä onnistumisen ymmärrettäväksi niin henkilöstölle, asiakkaille, yhteistyökumppaneille kuin muillekin sidosryhmille. Se auttaa ymmärtämään toiminnan päämäärää ja siihen vaikuttavia tekijöitä, mutta myös haastamaan ja kehittämään organisaation toimintaa kohti yhä vaikuttavampia toimintatapoja. Kysymään parempia kysymyksiä.
Datan sijaan toki on myös mahdollista käyttää mutua ja näin moni organisaatio myös tekee.
Maailma ansaitsee vaikuttavuustarinoita, jotka ovat totta.
Lue myös blogikirjoituksestamme Vaikuttavuusviestinnän etujoukoissa, millaista työtä vaikuttavuusdatan ja vaikuttavuustarinoiden näkyväksi tekemisen eteen Hyvän Mitta – Vaikuttavuutta videoilla – osaamisen kehittäminen -hankkeessamme 2019 tehtiin.
Kirjoittajat:
Aino Elina Muhonen, vaikuttavuustuottaja, AIknow Agency
Katja Anoschkin, hankepäällikkö, Hyvän Mitta
Blogi on alunperin julkaistu Hyvän Mitta -hankkeessa 2019.
